torstai 11. kesäkuuta 2009

Kammottava, kauhea ja kalmantuntuinen eli makaaberi

Äiti soitteli eilen, että Poznanista oli tullut kirje, jota olin ehtinyt odotella jo pari viikkoa. Toivoin kuoresta löytyvän opiskeluun liittyvää starttimateriaalia ja vaikkapa jotain brosyyriä AMU:sta ja elämästä Puolassa. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä koko breivi sisälti yhden ainoan aanelosen ja kolme riviä tekstiä, jotka englantia vain auttavasti taitava äitini sai soperrettua minulle luurin välityksellä. Pelkkä vahvistus opiskelijaksi hyväksymisestä, höh! No, ehkä ne laittavat lisää infoa vielä lähempänä, tai siis parempi olisi.

Lueskelin eilen koko illan ja yön matkailun historian ja tulevaisuuden tenttiin. Toisesta tenttikirjasta silmiin pisti muutamakin tekstinpätkä, tässä yksi koirankorvalla merkattu:

Egoistista hedonismia ja uteliaisuutta voi matkailemalla tyydyttää tuhansin tavoin. Tiettyjen asioiden harrastamisella ja tietyissä paikoissa käymisellä voi hankkia tietoa, kokemuksia, elämyksiä ja statusta. Muutamassa vuosikymmenessä maapallo on muuttunut kuin suureksi leikkikentäksi, kokemusten ja elämysten basaariksi. Huomattava osa maapallon teollistuneiden maiden asukkaista pyrkii alituisesti matkustuskannalle, siirtymään paikasta toiseen. Harri Hautajärven mukaan ihmiskunnan historiassa on tultu uuteen, outoon vaiheeseen, jota voisi nimittää globaali-nomadismiksi. Turismi on muodostumassa maailman suurimmaksi teollisuudenalaksi ja sen vaikutukset ovat varsin tuntuvia. (Matkailijan ihmeellinen maailma 2004: 310)

Kattavasti sanottu! Ei lisättävää - paitsi noihin tuntuviin vaikutuksiin ja siihen, miten massamatkailu tekee hallaa alkuperäisväestöille, -kulttuurille ja esimerkiksi kaupunkikuvalle. Tämä on yksi niistä asioista, joiden vuoksi kiinnostun alueista, joilla turismi on vielä verrattain lapsenkengissä, kuten aikaisemmin mainitsemani entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueet. Lapasesta levinneiden HIV-epidemioiden vuoksi sama kirja puhuu entisistä neuvostotasavalloista, ja esimerkiksi Liettuan ja Puolan puristukseen jääneestä Kaliningradista kuitenkin lähinnä makaaberiturismin, eli vaaroja ja erikoisuuksia etsivän matkailun kohteina. Omalla kohdallani käyttäisin mieluummin vaikka kuvausta autenttisuuden perässä kieli vyön alla ravaava matkaaja. Sinänsä mielenkiintoisesta ilmiöstä, makaaberiturismista, kirjassa turistiin enemmänkin. Esimerkkinä aiheeseen käytettiin toistuvasti "Kreivi Draculan" eli Vlad Tepesin myytin myötä elpynyttä Romanian turismia. Itsekin olin aiheesta kiinnostunut, kunnes lukaisin pari viikkoa sitten ostamani LP Romanian ja kuvitelmani Transsilvanian vampyyriromantiikasta romuttuivat.

Tämänkin tentin myötä pää on taas tulvillaan uutta tietoa ja aatoksia. Tiesittekö esimerkiksi, että vuonna 1983 suomalaisten tekemistä ulkomaanmatkoista jopa pöyristyttävät 60% suuntautuivat Espanjaan, eritoten Kanarian saarille? Huoh, ehkä tuohon on tullut jo muutosta. Enää ei myöskään ihmetytä Suomen Matkatoimiston 100-vuotias historia... vähän hävettääkin oma tietämättömyys aiheesta vielä muutama viikko sitten! Loppuun vielä pätkä, joka olisi sopinut vaikka tämän blogin aloitustekstiin:

Matkamuistot;
Matka kestää näennäisesti vain hetken, mutta sen haaveilu ja suunnittelu etukäteen sekä muistelu myöhemmin saavat matkan yltämään ajassa paljon yli varsinaisten matkapäivien.

Tässä siis minun oikeutus omaan intoiluuni - elän vain matkojani jo ennen kuin ne alkavatkaan :)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hui tuota alkua, ku tuli ihan sellanen kamala fiilis, että se kirje olikin joku hylkäys-sellainen tyylin "valitettavasti emme voikaan vastaanottaa sinua opiskelijaksi opinahjoomme, sillä..."

HYI JA HUI!

anna kirjoitti...

hahaha, SORI! ei ollu tarkoitus :D